Voimia vanhemmat!

Katse on suurimmaksi osaksi suunnattu nyt lasten huolien ja pelkojen liennyttämiseen tässä hankalassa poikkeusajassa. Se on hyvä ja tärkeää.

Olen kuitenkin ehkä jopa enemmän miettinyt teidän vanhempien jaksamista. Vanhemmat ovat tässä tilanteessa varmasti kaikkein tiukimmilla.

Miten olette kokeneet pysähdyksen?

Tuntuuko se uhkalta vai voisiko se tuntua myös mahdollisuudelta?

Onko toiveikasta mielialaa vaikea ylläpitää?

Väsyneen ja stressaantuneen vanhemman voi olla haastavaa hallita omia tunteitaan ja pysyä rauhallisena.

Miten voit tukea omaa jaksamistasi tässä tilanteessa? Miten osaat ja voit pitää hyvää huolta itsestäsi? Voitko joustaa jossain asioissa? Miten osaat vakuuttaa itsesi, että tästä kyllä selvitään?

Lasten kannalta oleellisinta on säilyttää kodin ”johtajat” toimintakykyisinä. Happinaamari on tärkeä asettaa ensin itselle, vasta sitten lapselle.

Tiedän että pakollinen läsnäolo perheenjäsenten kanssa saattaa aiheuttaa kinaa ja ärtymistä. Vanhempien väliset puhumattomat asiat nousevat pintaan. Taloustilanne stressaa ja aiheuttaa monille huolta. Lapset kaipaavat kavereita, tekemistä ja vanhemmat ystävien tapaamisia. Useimmat kaipaavat struktuuria, tavallista arkea ja vapautumista viruksen aiheuttamasta terveysuhasta.

Tärkeintä on ylläpitää turvallisuuden tunnetta. Se onnistuu parhaiten jakamalla hankalaa tilannetta ja siitä aiheutuvaa hankalaa oloa muiden ihmisten kanssa. Pidetään huolta toisistamme. Kannustetaan toisiamme. Kuunnellaan toistemme huolia ja puretaan heidän kanssaan omiamme. Lievitetään toistemme hätää ja epävarmuutta.

Rutiinien ylläpito helpottaa poikkeustilassakin. Koittakaa aikatauluttaa päivä ravinnon, levon ja tekemisen suhteen.

Olkaa armollisia itsellenne. Nyt saa ottaa vähän löysemmin. Etsikää leppoisuutta ja levollisuutta toimiinne. Älkää tavoitelko täydellisyyttä!

Koittakaa keskittyä siihen, mistä teidän perheeseenne saada iloa ja hyvää mieltä!

Toivon, että perheenne karanteeniaikaa voisi muistella myöhemmin myös lämmöllä.

.