Eväitä koulussa viihtymiseen
Ennen koulun aloitusta on hyvä keskustella ja harjoitella kouluun siirtymisestä koituvista arjen muutoksista. Tutustua niihin ja harjoitella niitä etukäteen.
Koulureitit, koulun käytännöt, välipalat, iltapäivien vietot ja läksyjen teot. On tärkeää antaa lapselle aikaa, jolloin voi kuulla lapsen mielessä olevat huolet ja jakaa ne ja hakea niihin ratkaisua yhdessä. Jännitys kuuluu luonnollisena asiana kaiken uuden aloittamiseen ja sitäkin tunnetta voi vanhemman kanssa tunnustella ja miettiä miten voisi saada sen haltuun. Näiden asioiden hallinta helpottaa lasta ja auttaa sopeutumaan kouluun.
Mutta tärkeimpien koulussa viihtymisen taitoja aloitetaan harjoitella jo varhaislapsuudessa. Taitojen kasvuun ja muuttumiseksi totunnaisiksi tavoiksi tarvitaan tuhansia toistoja, kannustuksia, hyvää vuorovaikutusilmapiiriä, kynnysten yli työntämistä, vaatimista, houkuttelua ja vanhemman uskoa lapseen. Yhteistä iloa onnistumisista.
Liian vähän puhutaan sinnikkyyden ja ponnistelun merkityksestä. Siihen olisi hyvä lapsi totuttaa, ja siihen että se tuottaa iloa. Olisi hyvä, jos lapsella olisi jo ajatus siitä, mikä koulussa on se oleellinen asia. Lapsen tulisi osata odottaa työntekoa ja tietää sen tuoma mielihyvä kun jotain oppii. Vanhemmat auttavat lasta huomaamaan ponnistelunsa tuloksia. ”Hienoa, eilen et malttanut odottaa vuoroasi ja tänään jaksoit jo paremmin. Osasit tehdä myös hyvän mielen ystävällesi jne.”
Olisi hyvä myös tottua sietämään ja jopa pitämään arjen hankaluuksista, pettymyksistä. Vanhemman kanssa voi yhdessä miettiä keinoja miten esim. sietää päiväkodissa lepohetken tylsyyden vaikka siirtämällä ajatukset kesien uintiretkiin. On tärkeä oppia vuorovaikutustaitoja, arjen hallinnan taitoja, ohjeiden noudattamista, empatiataitoja sekä erilaisia sosiaalisesti suotavia tapoja toimia yhteisössä.
Liiaksi haetaan ulkokohtaisia keinoja saada lapset viihtymään koulussa. Isoin lapsen koulussa viihtymiseen vaikuttava asia on lapsen omilla sisäisillä taidoilla.