Lapsen syntyessä vanhempi saa suuren onnen lisäksi lahjaksi myös syyllisyyttä ja huolta.
Tämä on hyvä asia ja sillä on suuri merkitys vanhempana oloon.
Huolestuminen ja syyllistyminen kertovat, että vanhempi tarkkailee lasta ja omaa toimintaansa suhteessa lapseen. Niin pitää tehdä.
Tärkeän asian haluaakin tehdä parhaalla mahdollisella tavalla. Huoli nousee, kun pelkää, ettei osaa ja tekee väärin.
Syyllisyys ja huoli vievät kuitenkin paljon energiaa ja aiheuttavat huonoa oloa, joten tämän kaikkia vanhempia vaivaavan tunteen kanssa olisi opittava elämään ja suhteellistamaan se. Oppia tunnistamaan tunne ja sen tuoma viesti. Olisi osattava reagoida oikealla tavalla viestiin. Toimittava ja vapauduttava sitten hankalasta tunteesta.
Tästä aiheesta keskustelemme lähes jokaisessa tapaamisessa tuon kuvassa olevan ikkunan takana.
Vanhemmuudessa ei kuitenkaan voi, eikä pidä onnistua täydellisesti. Lapsen on helpompi samaistua vanhempaan, joka mokaa välillä. Vanhempi syyllistyessään myöntää tehneensä väärin ja pyytää anteeksi. Näin lapsi oppii selviytymistaitoja. Hän oppii myös, että on ok, vaikka tekee välillä virheitä. Lapsi oppii armollisuutta itseä ja muita kohtaan.
Toimiminen oikein lasten kasvatuksessa toki vaatii myös tietoa ja tiedon päivittämistä, mutta suurimman osan asioista vanhemmat tekevät ihan oikein. Suurin osa vanhemmista onnistuu vanhemmuudessa riittävän hyvin.
Tärkeintä on pitää huoli, että lapseen on yhteys; vanhemman on useimmiten helppo ymmärtää lasta, lapsi luottaa vanhempaan ja kertoo asioitaan vanhemmalle.
Kaikilla lapsilla on vaiheita kehityksessään, jolloin he oirehtivat ongelmissaan. Aina ei vika ole vanhemmissa, vaan elämän meille eteen tuomissa elämään kuuluvissa haasteissa.
Ihmisenä olemiseen kuuluu vaikeudet.
Vaikeuksien jakaminen yhdessä lapsen kanssa kuuluu hyvään vanhemmuuteen. Kaikki vaikeuksia vanhempi ei voi poistaa, mutta hän voi auttaa lasta hankalan asian ja tunteen kanssa. Miettiä yhdessä lapsen kanssa, mitä asialle voi tehdä. Hakea apua, kun on vanhempana neuvoton.
Vanhempia ei saisi syyllistää vaan antaa heille tukea voidakseen vanhempina hyvin. Tukea yhteiskunnalta ja kanssaihmisiltä. Joskus ammattilaisilta.
Kun vanhemmat yrittävät liikaa ja huolestuvat omasta vanhemmuudestaan se vaikeuttaa rentoutta ja onnellisuuden, nautinnon kokemista omasta lapsestaan. Kuitenkin onnellisten, elämästä nauttivien vanhempien kanssa lapset voivat hyvin.
O
Comments